Mini-USB-kaapelit olivat vakiona digikameroissa, MP3-soittimissa, vanhemmissa GPS-laitteissa ja Bluetooth-headseteissä noin 2000–2010 ennen kuin micro-USB ja myöhemmin USB-C ottivat vallan. Liitin on trapetsimuotoinen ja huomattavasti isompi kuin micro-USB, viidellä nastalla ja kestävällä mekaanisella rakenteella, joka kesti monta liittämistä ja irrottamista ennen kulumista. Mini-USB tukee USB 2.0:aa 480 Mbit/s tiedonsiirrolla ja lataamista jopa 500 mA:lla. Kaapelia tarvitaan yhä vanhempien Canon- ja Nikon-kameroiden, GoPro Hero 3 -sarjan, vanhempien automodeemien, DAB-radioiden, kortinlukijoiden ja standardia yhä käyttävän erikoislaitteiston käsittelyyn. Jotkin mini-USB-liitännät ovat mini-B (leveimmät), kun taas toiset ovat mini-A (harvinaisempia).